Lisää pöllö-aiheisia tekeleitä, mutta nyt makeassa muodossa. Meillä talvi ja kevät on täytekakkujen aikaa, melkein joka kuukaudelle on merkkipäivä parhaassa kaksi, joten kakkuja saa tehdä.
Ajattelin tällä kertaa käynnistää kakkukauden pöllökakulla. Olen pitkään haaveillut pöllökakun tekoa tavallisesta pyöreästä kakkupohjasta kermavaahtoa ja suklaata käyttäen.
Kakun täytin ihan tavallisesti, leikkasin pohjan kolmeen kerrokseen ja kostutin kerrokset maidolla. Väleihin laitoin kotitekoista mansikkahilloa ja vanilliinikreemijauholla maustettua kermavaahtoa.
Pöllön muotoilun aloitin laittamalla ohuen kerroksen kermavaahtoa kakun päälle ja siihen piirtelin apuviivoja silmille ja mahan kohtaan. 6 mm:n tähtityllalla tein ensin silmät ja mahan. Silmien ja mahan ympäristön koristelin samalla tyllalla tehdyillä tähdillä.
Reunustin ja koristelin silmät ja mahan Pirkan maitosuklaa- ja valkosuklaahipuilla. Nokan tein Wiltonin kimalle geelillä. Ruskeaa väritystä pöllöön sain raastetulla maitosuklaalla. Ja pitäähän pöllöllä olla varpaat ja nekin syntyivät suklaahipuista.
Joskus aikaisemmin olen tehnyt kakun, jonka koristelin sokerimassasta tehdyillä pöllöillä. Värjäsin valkoista sokerimassaa pastaväreillä. Kaulitsin massan aika ohueksi ja pöyreällä muotilla tein pöllön vartalon ja isolla tyllan reunalla tein korvien välin. Siivet tein toisesta vartalo aihiosta pyöreällä muotilla painaen reunasta sopivan kokoiset palat. Silmät leikkasin veitsellä jotain pientä pyöreää mallina käyttäen ja nokan tein vapaalla kädellä. Silmät koristelin vielä pienillä suklaarakeilla.
Kukan tein myös sokerimassasta Heirol -lilja koristeleikkurilla. Myös kukan lehdet tein samalla kukkaleikkurilla, mutta käytin kukasta vain muutaman terälehden ja tein niihin veitsellä lehden kuvioita.
Ja vielä lisäksi pöllöille tehtiin oksat Pirkan maitosuklaahipuista.
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
maanantai 25. tammikuuta 2016
Vanhan tuunausta
Vaihteeksi vanhan korjausta. Olen joskus saanut kylkiäisenä käteväksi todetun kylmäkassin, joka oli kovassa käytössä päässyt niin repsottavaan kuntoon ettei sitä kehdannut enää oikein kanniskella. Ajattelin kuitenkin yrittää sen pelastamista ompelemalla siihen uudet päälliset.
Minun täytyy kuitenkin aina saada tekeleitäni jotenkin koristella ja nyt päädyin painamaan kankaalle kuvioita. Olen aikoinani löytänyt kirpputorilta lumihiutale Block Wallah- puuleimasimet. Olen niillä kokeillut vain painaa kuvioita kortteihin, mutta kankaalle painettaessa olivatkin todella mukavat ja helpot käyttää ja jäljestä tulee hienoa. Löytyisipä leimasimia vain lisää.
Pohjakankaana käytin armeijanharmaata puuvillakangasta ja painamisessa valkoista kangasväriä.
Ompelin ensin kankaat kiinni kassiin reinoja pitkin, jonka jälkeen kanttasin vinonauhalla reunat. Jossain vaiheessa tuntui ettei käyttämäni punavalkoruudullinen-vinonauhani riitä, niin piti ryhtyä opettelemaan, äidin opastuksella, vinonauhan tekoa. Netisssä törmäsin juttuun, jossa neuvottiin vinonauhan kääntämistä kotikonstein, ilman kaupasta ostettavaa kääntörautaa. Kääntäminen ei nyt mennyt silläkään tavalla kuitenkaan ihan helposti, mutta kaksissa naisin lopuksi sitten aika hyvin. Toinen käänsi ja piteli, toinen silitti.
Mutta niin sain sitten kylmäkassin kantattua valmiiksi ja taas kehtaa kanniskella.
Minun täytyy kuitenkin aina saada tekeleitäni jotenkin koristella ja nyt päädyin painamaan kankaalle kuvioita. Olen aikoinani löytänyt kirpputorilta lumihiutale Block Wallah- puuleimasimet. Olen niillä kokeillut vain painaa kuvioita kortteihin, mutta kankaalle painettaessa olivatkin todella mukavat ja helpot käyttää ja jäljestä tulee hienoa. Löytyisipä leimasimia vain lisää.
Pohjakankaana käytin armeijanharmaata puuvillakangasta ja painamisessa valkoista kangasväriä.
Ompelin ensin kankaat kiinni kassiin reinoja pitkin, jonka jälkeen kanttasin vinonauhalla reunat. Jossain vaiheessa tuntui ettei käyttämäni punavalkoruudullinen-vinonauhani riitä, niin piti ryhtyä opettelemaan, äidin opastuksella, vinonauhan tekoa. Netisssä törmäsin juttuun, jossa neuvottiin vinonauhan kääntämistä kotikonstein, ilman kaupasta ostettavaa kääntörautaa. Kääntäminen ei nyt mennyt silläkään tavalla kuitenkaan ihan helposti, mutta kaksissa naisin lopuksi sitten aika hyvin. Toinen käänsi ja piteli, toinen silitti.
![]() |
Ennen |
![]() |
Jälkeen |
perjantai 15. tammikuuta 2016
Pitsilaukku
Olen jo pitkään haaveillut itselleni kukkaronkehyslaukkua, jossa olisi pitsiä. Jostain syystä en vain ole saanut sitä aikaiseksi ja ehkä hyvä niin, kun nyt sitten löytyi vielä parempi pitsiliina koristeeksi. Mummani joskus vuosikymmeniä sitten, joltain kaupustelijalta, ostama pitsiliina komistaa nyt minun laukkuani.
Pesin liinan ja märkänä venyttelin sen nuppineuloilla styroksinpalan päälle. Liinan kuivattua ompelin sen ompelukoneella etukappaleeseen. Laukun pohjakankaana käytin armeijanharmaata teryleeniä. Myös kantohihnan ompelin samasta kankaasta. Kangas on sen verran jäykkää, että se antaa laukulle mukavasti muotoa.
Laukun sisävuoren ompelin joululahjaksi saamastani kankaasta, kun se niin hyvin meni sävysävyyn harmaan kankaan kanssa. Lisäksi sain lahjaksi ruotsista asti Tildan Handmade by-ompelumerkkejä, joita piti myös kokeilla. Kirjoin nimeni merkkiin nyt vain tikkipistoin, mutta pitää harjoitella nimen kirjontaa vähän hienommalla tyylillä seuraavalla kerralla. Kehyksenä käytin ommeltavaa 15 senttimetrin kukkaronkehystä.
Pesin liinan ja märkänä venyttelin sen nuppineuloilla styroksinpalan päälle. Liinan kuivattua ompelin sen ompelukoneella etukappaleeseen. Laukun pohjakankaana käytin armeijanharmaata teryleeniä. Myös kantohihnan ompelin samasta kankaasta. Kangas on sen verran jäykkää, että se antaa laukulle mukavasti muotoa.
Laukun sisävuoren ompelin joululahjaksi saamastani kankaasta, kun se niin hyvin meni sävysävyyn harmaan kankaan kanssa. Lisäksi sain lahjaksi ruotsista asti Tildan Handmade by-ompelumerkkejä, joita piti myös kokeilla. Kirjoin nimeni merkkiin nyt vain tikkipistoin, mutta pitää harjoitella nimen kirjontaa vähän hienommalla tyylillä seuraavalla kerralla. Kehyksenä käytin ommeltavaa 15 senttimetrin kukkaronkehystä.
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Pöllöpyjamapussi
Pöllö-aiheisia juttuja on mukava väsätä. Ja nyt syntyikin sitten pöllöpyjamapusseja. Pussiin voi kätkeä yöpaitansa päivän ajaksi. Menee myös koristetyynystä.
Pöllöön on ommeltu taakse vetoketju ja laitettu sisävuori, jolloin pussi on siisti myös sisäpuolelta.
Siipiin ja jalkoihin laitoin sisälle toppausta, jotteivät ole ihan lättänöitä, ja ompelin käsin tikkipistoilla varpaanvälit ja siipiin myös vähän eloa.
Näistä tein tälläisiä uneliaita. Ripset ja nokan ompelin huovasta, kun muuta oikean väristä materiaalia ei löytynyt.
Ensin tein ruskean version ja sitten ajattelin kokeilla toimiiko muuna värinä. Ja ei pöllön värillä ole väliä, ihan hyvä tuli harmaastakin versiosta.
Pöllöön on ommeltu taakse vetoketju ja laitettu sisävuori, jolloin pussi on siisti myös sisäpuolelta.
Siipiin ja jalkoihin laitoin sisälle toppausta, jotteivät ole ihan lättänöitä, ja ompelin käsin tikkipistoilla varpaanvälit ja siipiin myös vähän eloa.
Näistä tein tälläisiä uneliaita. Ripset ja nokan ompelin huovasta, kun muuta oikean väristä materiaalia ei löytynyt.
Ensin tein ruskean version ja sitten ajattelin kokeilla toimiiko muuna värinä. Ja ei pöllön värillä ole väliä, ihan hyvä tuli harmaastakin versiosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)